Absurdistan

Ich habe Pläne, grosse Pläne…

Pelastummeko me? Vai pelastuvatko muut?

leave a comment »

Tuoreimmassa Suomen Kuvalehdessä on artikkeli ekoasujista, liittyen luonnollisesti ajankohtaiseen kestoaiheeseen, ilmaston ja elinympäristön muutokseen. Artikkelista jossain määrin kuvastuu vaikutelma huolesta, jota koetaan ihmiskunnan selviytymisestä. Ekoasumisen ja energian käyttötapojen muutoksen tarvetta perustellaan, ei pelkästään kyseisssä artikkelissa, sillä, että ilman muutoksia ihmiskunta on vaarassa tuhoutua.

Minussa tuo huoli herättää toisenlaisen kysymyksen: onko ihmiskunnalla perusteltua tarvetta jatkaa? Entä jos onkin niin, että meidän aikakautemme on tulossa oikeudenmukaiseen loppuunsa, ja olisi kenties pikemminkin perusteltua antaa joillekin muille mahdollisuus. Näyttömme kaiken muun eläväisen hyväksikäytöstä ovat joka tapauksessa vakuuttavia, emmekä rehellisesti sanottuna kovin hyvin pärjää edes lajitovereittemme seurassa.

Yksi vaihtoehto voisi olla ryhtyminen jäähdyttelijöiksi. Urheilun maailmassahan jäähdyttelijä luopuu vakavasta kilpailusta, jatkaen kuitenkin lajiaan harrastuspohjalla, ilman sen kummempia tavoitteita. Ehkä ihmiset voisivat löytää uutta henkistä tasapainoa jos myöntäisimme, että kilpaura on ohi. Alkaisimme kuluttaa radikaalisti vähemmän ja kenties jopa luopuisimme lisääntymisestä kokonaan. Samalla voisimme hallitusti ajaa alas esimerkiksi ydinenergian tuotannon, joka meidät mahdollisesti tuhoavan äkillisen katastrofin seurauksena aiheuttaisi vakavaa haittaa niille, jotka tätä planeettaa meidän jälkeemme asuttaisivat.

Ei silti, elämäntapojen monimuotoisuudelle on syytä antaa mahdollisuutensa, ainakin jos ko. tavat perustuvat vapaaehtoisuuteen ja tasa-arvoon eivätkä loukkaa muita. Joskus kuitenkin asenteet juuri monimuotoisuuteen tai vaihtoehtoisuuteen pyrkiviä kohtaan häkellyttävät. Käväisin hiljakkoin eräässä Helsingin trendikkäässä ravintolassa työasialla. Tuolloin Miina Äkkijyrkän häätöpäätös Skattan tilalta Vuosaaresta oli juuri saanut hovioikeuden vahvistuksen ja kuulin ohi kulkiessani ilmeisesti työntekijöiden tai omistajien sanailun, joka meni näin:

Naishenkilö: ”Äkkijyrkkä häädetään Skattan tilalta.”

Mieshenkilö: ”Hyvä vaan, että siitäkin saatanan hullusta päästään.”

(Vaikutti siltä, että reaktio ei perustunut mihinkään erityiseen kokemukseen, vaan oli pikemminkin jonkinlainen automaatio sekä mahdollisesti ilmentymä alitajuisesta pyrkimyksestä esiintyä järkevänä ja normaalina. Oma veikkaukseni on, että kyseisellä mieshenkilöllä ei ollut mitään henkilökohtaista kokemusta sanailun kohteesta.)

Näin se valitettavan usein vaikuttaa olevan: joillekin ihmisille oman valitun tien todistaminen oikeaksi (itselle tai muille) näyttää vaativan erilaisuuden väheksyntää. Sellaisille ihmisille haluaisin suositella omaa vaihtoehtoani, ehkä hieman terästettynä.

Mainokset

Written by Ossi Eskola

26.10.2009 klo 18:42

Kategoria(t): Uncategorized

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s